Suomen Pienlainayhdistys, johon kuuluu suurin osa markkinoilla toimivista pikalaina-alan yrityksistä, on esittänyt vipeille asetettavaksi kulukaton. Suomen Pienlainayhdistys on esittänyt oikeusministeriön asettamalle pikaluottotyöryhmälle mallia, jonka mukaan vipeistä aiheutuvat kustannukset saisivat olla enintään 30 prosenttia alkuperäisestä lainapääomasta.
Myös perintäkuluille asetettaisiin samassa yhteydessä tietyt rajat. Esimerkiksi 200 euron pikavipin perintäkulut voisivat nousta enimmillään 60 euroon, mikäli laina-aika olisi kolme kuukautta. Oikeusministeriön pikaluottotyöryhmä on esittänyt jo aiemmin, että pikavippien kulut saisivat olla enintään 36-50 prosenttia. Tarkka prosenttiraja tultaisiin päättämään jatkovalmisteluissa.
Oikeusministeriön pikaluottotyöryhmän ja Suomen Pienlainayhdistyksen ehdotuksilla on kuitenkin radikaali ero, sillä Suomen Pienlainayhdistyksen ehdotuksen mukaan kuluille tulisi asettaa euromääräiset katot, kun taas oikeusministeriön pikaluottotyöryhmä olisi asettamalla tiettyä korkokattoa, joka perustuisi todelliseen vuosikorkoon.
Suomen Pienlainayhdistys on kuitenkin kommentoinut mahdollista korkokattoa erittäin huonoksi vaihtoehdoksi, koska todelliseen vuosikorkoon perustuva korkokatto ei olisi Suomen Pienlainayhdistyksen mielestä sopivi näin lyhytaikaisille lainoille. Suomen Pienlainayhdistys on aiemminkin kommentoinut todellista vuosikorkoa, ja todennut että se on täysin sopimaton pikalainoille.
Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on kommentoinut, että hänen mielestään tuntuu kuin olisi jo valmiiksi päätetty tietty lopputulos – eli vippien kieltäminen – ja nyt vain valitaan parasta vaihtoehtoa joka tulee tähän lopputulokseen johtamaan. Korkokaton asettaminen olisikin niin kohtuutonta, että se lopettaisi pikalainojen tarjonnan Suomessa kokonaan, kun pikalainayritykset eivät voisi enää harjoittaa liiketoimintaansa voitollisesti.
Suomen Pienlainayhdistys on lisäksi ehdottanut, että vippien myöntäminen alle 20-vuotiaille kuluttajille kiellettäisiin kokonaan. Ehdotus on varsin järkevä, sillä 20-vuotiaat ovat olleet täysi-ikäisiä jo parin vuoden ajan ja täten varmasti oppineet jonkin verran taloudenhallintaa oman kokemuksen kautta. Juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneilla 18-vuotiailla ei taas ole välttämättä minkäänlaista kokemusta oman talouden hallinnasta.
Oikeusministeriön pikaluottotyöryhmän esityksissä ei ole puhuttu sanallakaan lainojen myöntämisen ikärajoista. Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Katsi Kummoinen on kommentoinut asiaa siten, ettei ikärajan asettaminen olisi tehokas keino ongelmien vähentämiseksi, sillä lainaa netistä ottavat muutkin kuin nuoret. Kummosen mukaan vippeihin liittyvät maksuongelmat painottuvat 20-29-vuotiaisiin henkilöihin.